Kontisen Eskolta tuli sähköpostia komeasta kirrestä. Onneks olkoon saamamiehille!
"Syyskuun 12. päivä Puruvedellä sujui rauhallisesti Hummon syvänteen reunamia kierrellen. Sää oli puolipilvinen ja heikko tuuli rikkoi sopivasti järven pinnan. Kaikki oli muuten kohdallaan, mutta kala ei syönyt. Kahdeksan tunnin uistelun, "tyhjänvedon", jälkeen ilma alkoi tyyntyä entisestään. Samalla ihmettelimme kaikuluotaimen näyttöä.
Näytti siltä että veneen alla ei ollut vettä lainkaan, vaikka sitä navigaattorin mukaan oli noin 50 metriä. Tajusimme kalakaverini Pentin kanssa, että olemme muikkuparvessa. Pian teimme myös näköhavaintoja kalaparvien liikeistä aivan pinnassa. Päätin nostaa myös toisen plaanariuistimen aivan pintaan ja ei aikaakaan, kun rissa rääkäisi ja kala alkoi kiskoa plaanaria.
Pienen tilannearvion jälkeen saatoimme todeta, että kala oli ihan täysimittainen. Se eli omaa elämäänsä, uiskenteli pitkin pintaa niinkuin tahtoi. Kun noin 20 minuutin väsyttelyn jälkeen saimme sen veneen vierelle, niin siinä se yritti ensimmäisen kerran sukeltaa ja tietenkin veneen perässä oleviin takilauistimien siimoihin. Onneksi Pentti oli hereillä haavinsa kanssa ja koukkaasi kalan kyytiin. Kirjolohi -totesimme kuin yhdestä suusta, voiko se olla totta ja iso kuin mikä. Digivaaka näytti kalalle painoa 6,350 kg ja pituutta sillä oli vain 71 cm.
Syöttinä oli sinipunaisessa salsahupussa oleva 10 cm salakka.Taas oli yksi kalareissu pelastettu."